Hi-hi-hi-hirviö?

Tapahtuipa eräänä päivänä Kynsilaukkaajien taloudessa seuraavaa: Ellu heräsi (talvi)uniltaan ja ilmeisestikin vaistosi, koska Elluhan ei kuule, että jotain outoa oli tekeillä!

"Mitä täällä oikein tapahtuu? Minä kun en kuule mitään!"

Vastentahtoisesti Ellu jätti lämpimän auringonläikkäpaikkansa sängyllä ja tassutteli katsomaan, mistä oikein oli kysymys! Heti eteisessä Ellu törmäsi Onniin, joka näytti jotenkin hassulta ja käyttäytyi vähintäänkin omituisesti .

"Mitä ihmettä sinun hännällesi on tapahtunut?"

Onnin häntä oli tosiaan kuin ranskanleipä ja pää pyöri kuin helmipöllöllä! Onni oli ihan kauhuissaan, mutta yritti kuitenkin päivittää tilannetta Ellulle.

"Minä näin hi-hi-hi-hirviön!"

Oli nimittäin käynyt niin, että ovikello oli soinut ja kun henkilökunta oli avannut oven Onnin kurkistellessa uteliaana henkilökunnan takana ovelle päin, oli ovella ollut yhden tutun kaksijalkaisen lisäksi myös yksi erittäin kovaääninen nelijalkainen, joka olisi mielellään hyökännyt saman tien sisälle, jos se olisi sinne päästetty. Tässä vaiheessa Onni oli ymmärrettävästi ottanut niin sanotusti tassut alleen ja kadonnut sen siliän tien!

"Täh? Minäkö hirviö?"

Kaksijalkainen ja hirviö poistuivat saman tien, mutta Onnin hännän palautumiseen normaaliksi meni muutama tovi. Parin tunnin päästä Onni kuitenkin rohkaistui jo valjaissa pihalle lintuja bongaamaan.

"Parasta olla varuillaan, jos se hirviö vaanii vielä täällä jossain!""