Kynsilaukkajien joulutunnelmia

Kurkistetaan näin joulupäivän iltana, miten Kynsilaukkaajat ovat juhlaa viettäneet.

Joulun keskeisinä teemoina ovat olleet ruokailu (siis Onnille) ja lepo (Ellulle). Annetaan muutaman kuvan kertoa tapahtumien kulusta.

..sitten leikitellään kuusen alla...

Kissanminttua, kissanminttua, kissanminttua...

Kaikki on nyt valmista, taidanpa levätä hetken.

Kinkkua, kylkeä ja tietenkin potkaa. En ole ottanut yhtään votkaa.

Söin kilpaa Onnin kanssa. Lepäänpä tässä hetken mahani vieressä.

Kynsilaukkaajat toivottavat hyvää joulun jatkoa ja onnellista uutta vuotta!

Vieras väsytti virkkaajan

Onni on innostunut taas mattojen virkkaamisesta. Niinköhän olisin tätäkään kudevyyhteä kerälle saanut ilman Onnin apua?

Ulkona on päästy valjastelemaan päivittäin, mutta näköjään nälkä kasvaa syödessä eli yksi kerta päivässä ei nykyään Onnin mielestä enää riitä.

Rollehan oli meillä myös juhannusvieraana ja on täällä jo ihan kuin kotonaan. Paitsi ettei pääse vapaana ulos!

"Kaihoten nyt katselen, kun lentää tuolla lintu pienoinen..."

Välillä Rolle yritti ärsyttää Onnia hippaleikkiin kanssaan ja joskus se onnistuikin. Kerran vieras erehtyi menemään liian lähelle Ellua, mutta tämäpä tarjosikin nuorelle herralle sen verran kynttä ja käpälää, että Rolle pakeni eikä enää toiste Ellun lähelle yrittänyt.

Vaikka Rolle iso ja pelottava kolli jo onkin, tulee sille aina unisena näköjään jotenkin emo mieleen. Siinä on pussilakana alta aika yksikön likomäräksi luputettu! Hellyttävää!

Onko teidän lukijoiden kissoilla kenties ilmennyt vastaavaa käytöstä?

Rolle haettiin sunnuntaina pois eikä kunnon juonta hakijoita varten tällä kertaa oltu ehditty edes keksiä, joten se ohjelmanumero jäi tällä kertaa kokonaan pois.

Onni oli sen verran uupunut Rollen vierailun jälkeen, että vaikka virkkausinto oli kova, niin nukkumatti haki matonvirkkaajan unten maille taas kerran kesken työn.

Meni pois ja tulee taas!

Ei onnistunut Tarun ja Trio MiuMaun ja Herra Nilssonin ehdottama juonikaan. Sehän oli tämä:"Me ehdotamme, että Rolle piilotetaan tosi hyvään paikkaan ja ihmettelette että miten niin Rolle tuotu teille hoitoon? Eihän se teille tullut, veivät jonnekin muualle eikä edes muista minne ;)"

Suunnitelma oli kyllä hiottu valmiiksi, mutta hakijat tulivatkin yllättäen ilmoittamatta etukäteen. Olin ulkona, kun kuulin ovikellon soivan. Kiersin etupihalle katsomaan ja sieltähän ne minut nähtyään lähtivät tulemaan takapihalle. Matkasta kyselin ja tyytyväisiä olivat reissuun. Tokaisin sitten, että: "Jokos te Rollen olette hakeneet?" Hetken hiljaisuus ja nauramaan alkoivat mokomat. Yritin siinä uskotella, että: "Ettehän te sitä tänne tuoneet! Ettekö te nyt edes muista, minne kissanne hoitoon veitte?" Samassa oltiinkin jo pihalla "Villa Verttilän" kohdalla ja ne näkivät Rollen siellä. No can do! Ehkä sitten ensi kerralla lopulta onnistuu!

Ainakin vieras näytti viihtyvän hyvin meillä

Varsinkin "Villa Verttilä" oli kovin mieluisa paikka

Papan vieressäkin oli mukava nukkua

Onni taas puolestaan nukkui mielellään Rollen kiipeilytelineen päällä

Eilen satoi vettä aika rankasti, mutta Onni vain halusi ulos. Papa vei Onnin sateeseen olettaen, että se ryntää saman tien takaisin sisälle, kun turkki alkaa kastua. On se Onni vaan niin hurja, että sateessa kitki (= söi) rikkaruohoja kukkapenkin reunasta kaikessa rauhassa hyvän tovin. Papaa näytti kastuminen vaivaavan enemmän kuin Onnia. Lopulta voitti Onnillakin mukavuudenhalu ulkoiluinnon.

"Ei jumankaut, nyt tää riittää!"

"Ovi auki ja sassiin!"

Loppuilta menikin sitten rattoisasti takan ääressä lämmitellessä ja turkkia kuivatellessa.

P.S. Tänään meille tarjottiin yllättäen taas Rollea juhannukseksi hoitoon. Arvatkaapa, suostuimmeko! :)

Rauha maassa (enimmäkseen)

Rolle toi lomapaikkaan tullessaan mukanaan oman kiipeilytelineen, jonka Kynsilaukkaajat omivat heti itselleen. Onni nukkuu ylätasolla ja Ellu alamökissä. 

"Onko mulla takanakin korvat?"

Lomavieraamme viihtyy todella hyvin Villa Verttilässä. Sieltä on hyvä tähystellä omenapuissa pyrähteleviä tipusia.

"Ehkä on parempi, että ihailen teitä vain  täältä verkon takaa."

Valjastelemassakin on toki lomalaisen kanssa käyty, mutta se vaatii vielä vähän hiomista. Muuvit ovat kovin äkkinäisiä ja tempoilevia tai sitten iskee ihan totaalinen valjashalvaus. 

Vauhdilla lähdettiin liikenteeseen heti ulko-ovelta.

Onni oli käynyt valjastelemassa jo ennen Rollea. Siitä huolimatta Onni katseli ikkunasta mustasukkaisena.

"Miksei aina voi olla minun vuoro?"

Välillä Rollesta tuntui siltä, että nyt on istuttava keskellä tietä.

Sitten kun oli tarpeeksi kauan istuttu, jatkettiin taas eteenpäin.

Valjashalvauskohtaus yllätti taas kesken kaiken.

Onni huuteli Villa Verttilästä äänekkäitä vastalauseitaan lähiympäristöön.

Välillä ulkoilija hyppäsi jopa peräkärryn päälle istuskelemaan.

"Tämä pressu pitäis pestä siitepölystä!"

Siitä jatkettiin taas tutkimaan piha-alueen muuta kuntoa.

"Tämä on kunnossa . Ei ole yhtään lehtiä!"

Ai niin! Oli meillä yksi aika pelottava episodi tuossa yhtenä päivällä sisällä. Tiedättehän yhdistelmän pahvikassi ja kissa! Sen shown on meille aikoinaan esittänyt Ellu, joten tiedossa kyllä oli, ettei kahvakasseja saa jättää kissojen näkyville. Olinkin aikeissa nostaa kassin lattialta, mutta Rolle ehti ensin. Pää pussin kädensijasta läpi ja kassikissa ampaisi liikkeelle kuin raketti. Ensimmäinen kierros huushollin ympäri lattiatasossa, toinen hylly- ja päytätasoja joutavasta lasi- ym. tavarasta tyhjennellen ja kolmas enimmäkseen pitkin seiniä. Sen jälkeen raketti sujahti yhteen makuuhuoneeseen vuodevaatelaatikkoon sängyn alle kasseineen päivineen ja uikutti surkeasti. Siinä vaiheessa vasta pääsi henkilökunta niin lähelle uikuttajaa, että kassi ja siitä erilleen irronnut kahva saatiin otettua pois. Pari tuntia Raketti-Rolle uikutti piilossaan ennen kuin uskaltautui taas kissojen ilmoille. Luonnollisestikaan kamera ei kyennyt noin nopeaa liikehdintää tallentamaan, mutta ehkä osaatte kuvitella tapahtuneen sielunne silmin. Toivottavasti pikkuiselle ei jäänyt pysyvää traumaa!

Kesäseikkailuja

Kynsilaukkaajien taloudessa niin ihmiset kuin kissatkin ovat nauttineet viime päivinä lämpimästä kesästä täysin rinnoin.

"Kevennän kesällä ja syön enimmäkseen vain vihreää!"

No, sitähän tässä hoitamattomassa pihassa riittää! Kivien välissä kasvavaa heinää on aika vaikea ajaa trimmerilläkään, mutta onneksi Onni auttaa asiassa. Ikkunatkin on saatu huushollissa lopultakin pestyä, kiitos auttavaisen apulaisen!

"Autoin Papaa ikkunanpesussa ja se mokoma unohti minut tänne ikkunoiden väliin!"

No ei se oikeasti unohtanut, kunhan vähän kurillaan Onnia kiusasi. Niin ja halusi nähdä, että mahtuuko se Onni sinne ikkunoiden väliin...

"Peskööt tästä lähtien keskenään ikkunansa! Minä pysyttelen kauempana."

Onni tarjoutui maman avuksi turvallisempaan klipsujenkäsittelyhommaan, mutta sitten tämä apulainen uupuikin kesken kaiken työnsä ääreen.

"Pikku hetken vaan tässä huilaan ja sitten jatketaan..."

Kynsilaukkaajien pihaan tuli yhtenä päivänä tuttu vieras. Se oli itse Iso Harmaa! Sattumoisin oli Onnikin ulkona ja nämä kaksi törmäsivät toisiinsa talon nurkalla. Iso Harmaa lähti hiipimään takaisin tielle päin ja Onni perässä. Siinä istualtaan vähän aikaa molemmat miettivät seuraavaa siirtoaan ja sitten lähti Onni jatkamaan matkaa ja Iso Harmaa seurasi. Onnia se ei miellyttänyt ja niinpä se kehottikin vihaisesti mulkaisemalla ja kovaäänisesti kissojen kielellä jotain sanoen vierasta painumaan kotiinsa. Yllättäen Iso Harmaa häipyikin vaivihkaa eri suuntaan ja Onni pääsi jatkamaan rauhassa lenkkiään.

"Lähe kuule meneen siitä!"

On meillä täällä toinenkin vieras ja erittäin mieluisa sellainen vielä. Komea kollinalku Rolle on täällä taas, koska Rollen henkilökunta risteilee tällä hetkellä jossain Välimerellä. Rolle ei ole vielä  kovin tottunut valjaisiin, sillä kotonaan se ulkoilee vapaana. Täällä se ei vapaaksi pääse, mutta valjastelua kyllä kokeiltiin. Ensi alkuun meni ihan hyvin, mutta sitten naapurista kuuluva juhlivan nuorison kovaääninen "keskustelu" alkoi ilmeisesti pelottamaan.

"Panisivat tuon musiikin pienemmälle, niin niiden ei tarvitsisi itse huutaa niin kovaa!"

Sitten juuri piikikkään neilikkaruusupensaan kohdalla iski totaalinen paniikki ja silloin vietiin Rolle-poikaa. Papa takertui flekseineen pensaaseen, mutta pääsi lopulta irti ja sai kissankin kiinni. 

"Äkkiä pois täältä! 

Kissa toimitettiin sisätiloihin toipumaan järkytyksestään ja Papasta irroiteltiin enimmät ruusunpiikit. Ehkä joku toinen päivä otetaan uusiksi.

Seuraavana päivänä oli Iso Harmaa taas pihassa. Tällä kertaa oli Onni kuitenkin sisällä, joten mihinkään konfliktiin tämä rajanylitysloukkaus ei tällä kertaa johtanut.

"Tulin vaan kattomaan, onko täällä puolustusvoimat valmiudessa!"

Sitten seuraavana yönä. Sade tuli rankka ja sireenistä repesi kaksi oksaa kokonaan irti! Aamulla Papa ja Onni sahasivat oksat siististi irti ja Papan kantaessa oksia sahauspaikalle jäi Onni vielä viimeistelemään siivoustyötä sireenin juurelle.

"Nää lehdet tuoksuu aika hyvälle!"

Hellettä on taas ollut ja silloinhan pitää muistaa juoda tarpeeksi, ettei tule nestehukka. Tällä kertaa Onnin janon sammuttamiseen riitti vesisanko, vaikka saavikin olisi ollut vieressä.

"Pohjanmaan kautta!"

Rolle viipyy meillä vielä viikon, joten meillä on aikaa miettiä strategiaa siitä, miten tällä kertaa yrittäisimme huijata kissaansa hakemaan tulevaa henkilökuntaa. Onko kellään hyviä ehdotuksia? 

Kaukana kotoa

Onni uskaltautui valjastelemaan niin kauas luontoon, ettei enää kotiakaan näkynyt.

Siellä oli tosi korkeaa heinikkoa ja semmoisia puita, joita ei kotipihasta löydy.

"Uskaltaisikohen tuohon kiivetä?"

"Ei pysty! Oksia liian harvassa!"

Muutenkin oli jo aika palata kotiin, koska talouteen oli tulossa vieras. Kukako? No Rollepa tietenkin! Nyt Rolle onkin jo 7 kk ja iso poika!

Ensin suoritettiin asiaankuuluvat haistelut ja käpälöinnit. Sitten Onnin piti saada vielä vähän suhista vieraalle, mutta sitten kaikki olikin jo ihan ookoo. Rolle otti heti lunkisti ja painui ulkotarhaan nukkumaan. Vain yhden yön kävi Rolle tällä kertaa kaverisuhteita testaamassa. Sen verran oltiin vielä väleissä niin Ellun kuin Onninkin kanssa, että kesäkuussa Rolle tuleekin sitten pitemmäksi aikaa!

P.S. Vakuutimme Rollen hakijoille Papan kanssa yhdestä suusta, että valitettavasti se karkasi eikä sitä kannata lähteä etsimään, kun siitä on jo niin monta tuntia, mutta taas ne vaan nauroivat meille...Kummallista porukkaa!

Arkikuvahaaste 5/5

Kyllä se vain niin on, että nyt on kissallekin liian helteinen sää. Ainakin siitä päätellen, että Onni hakeutuu ulkosalla pois auringonpaisteesta. Sireenin takana varjossa on vähän viileämpää.

"Jos olisin ihminen, niin nyt kyllä menisin uimaan!"

Tämän haasteen saa napata tästä kuka tahansa, jota ei ole vielä haastettu ja joka haluaa ottaa haasteen vastaan.

Arkikuvahaaste 3/5

Tänään on ihan pakko laittaa vastoin sääntöjä kaksi kuvaa, koska ne liittyvät niin olennaisesti toisiinsa. 

Mitähän se Onni tässä tuijottaa niin intensiivisesti? No, oravakanavan suoraa lähetystä tietenkin!

Pikkuoravien omaan koivuun tuli iso (peto?)lintu ja pikkuiset näyttivät olevan peloissaan. (Juu, lintutuntemukseni on jonkin verran puutteellinen!) Toisistaan turvaa hakien poikaset hyppivät ja loikkivat ympäriinsä puussa. Pian pelottava lintu kuitenkin lensi pois ja pikkuoravat jatkoivat rauhassa omia puuhiaan!

Oravakanava esittää: 

Tänään haastamme Robertin ja Sulon Häivähdys purppuraa-blogista.

Arkikuvahaaste 1/5

Saimme arkikuvahaasteen Me Likelta Just Kittying-blogista. Kiitos haasteesta!

Koska tänään olemme viettäneet (rankka)sadepäivää, ovat puuhatkin olleet (niin kuin viimeksikin) sadepäivään sopivia. Toisin sanoen syödessä ja makoillessa on päivä mennyt!

Päivän tähtihetki Onnille on se, kun se pääsee illan kähmässä vähäksi aikaa Papan syliin nojatuoliin torkkumaan!

Tänään haastamme Bertan ja Cocon Kuin kissa kermakupilla-blogista.

Säännöthän ovat: viisi päivää, yksi kuva joka päivä ja haaste eteenpäin joka päivä.

Saalistustauko

Viime päivinä on sadellut melkein koko ajan; välillä enemmän, välillä vähemmän! Myyräjahtiin ei siis ole päästy! Tai itse asiassa kyllä Onnille tarjottiin mahdollisuutta myyrästää sateessa, mutta turkin kastuminen oli selvästikin niin epämukavaa, että vain muutaman askeleen otettuaan Onni teki täyskäännöksen ja palasi myrtyneen näköisenä takaisin ulko-ovelle. Ikkunasta on kuitenkin ihailtu vilkkaita oravanpoikasia lähikoivussa ja nähtiinpä taas pari päivää sitten iso harmaakin astelemassa pihalla! 

"Märkä turkki päällä ei ole kivaa!"

Pikkuoravat päiväunilla

On se aurinkokin välillä armollisesti pilkahdellut sen verran pilvien raosta, että Onni on päässyt nauttimaan sen lämmittävistä säteistä lampaantaljallaan.

"Muistakaa te muutkin syödä hyvin ja nukkua tarpeeksi!"

Kuivempia kelejä odotellessa täällä kerätään siis lepäillen voimia seuraavaa myyräjahtia varten!

Myyräjahdissa

Onnin syntymäpäivän herkuttelun jälkeen Kynsilaukkaajien elämä on jatkunut aika lailla entiseen malliin. Lepoa ja ulkoilua sopivassa suhteessa höystettynä vain parilla kunnon aterialla ja muutamalla välipalalla päivässä on pitänyt Onnin virkeänä (Ellu heräillee sitten kesemmällä!).

Ellulla on vielä talviasetukset päällä

Onnin ensimmäinen lepohetki ja tassunippu

Toinen lepohetki auringolle avautuneena

Ulkoilu on keskittynyt viime aikoina myyräkivikkoon, jossa jopa kissaan verrattuna sangen huonoaistinen henkilökunta on niitä nähnyt. Onni selvästi sekä kuulee että näkee myyrät paremmin, mutta silti tuntuu saaliin pyydystäminen olevan kovan työn takana.

Siellä, siellä se myyrä on!

Etukäpälä käy aika tiuhaan kiven jos toisenkin kolossa samaan aikaan kun takakäpälillä haetaan tasapainoa pysymiseen kivien päällä! Onni on niin täpinöissään, ettei edes huomaa olevansa vapaana! Tässä näyte Onnin myyräjahdista livenä.

No, aina ei voi voittaa! Ei edes joka kerta!

"Mua mitkään typerät myyrät kiinnosta pätkääkään..."