Vertti, villi(?) ja vapaa(!)

Viime kerrallahan postasimme Vertin nukkuma-asentogallupin. Kovin tuntuivat olevan samanlaisia nukkuma-asennot muillakin lajitovereilla. Sen verran vielä siitä aiheesta, että kuitenkin vasta kun Vertti luuli saaneensa paparazzin kintereiltään, se rentoutui ihan oikeasti!

Viime päivinä säät ovat suosineet ulkoilua ja valjasteltu on päivittäin. Etupihan puolella on sireenin kätköistä kauhisteltu välillä tiellä liikkuvia hirmuisia mummoja, äärimmäisen epäilyttäviä pyöräilijöita ja jopa joitakin turvallisemman tuntuisia nelijalkaisiakin. Tässä mm. naapurit anomassa audienssia, mutta hänen ylhäisyytensä Vertti ei sitä tällä(kään) kertaa aina niin sosiaalisille ja sympaattisille naapureillemme suonut!

Evätyn audienssin jälkeen suunta kohti etupihaa vyöryvien kurpitsojen kurpitsanlehtien taakse pihan toiseen saalisnurkkaukseen odottamaan, juoksisiko sieltä hiiri suuhun! No ei juossut!

Tosin hädin tuskin hiirtä suurempi on tämä siili, joka on viime päivinä pihassamme käynyt ruokailulla. Hyvin on kelvannut pikkuiselle vedellä kostutettu kissanruoka. Ruokakuppi (en muista, mistä meille on tämä koirankuppi tullut!)on niin suuri, että siili on etujalkoineen vyötäröään myöten kupissa itsekin.

Tähän postaukseen tulee nyt kokonaista kaksi videota, mutta koettakaa kestää! Tai jättäkää katsomatta! Vertti pääsi moitteettoman käytöksensä ansiosta pihalla vapaaksi ja peuhasi lempipuskassaan:

Tässä vaiheessa Onnin valjaisiinpääsytuska Villa Verttilässä oli yltynyt huikeisiin sfääreihin, ainakin äänen desibeleistä päätellen, joten ulkoiluvuoro vaihtui. Onni taluttaakin Papan nykyään suoraan tien poikki läheiselle niitylle, jonne punkkikammoinen paparazzi ei seuraa, joten tässä kaikki tällä kertaa!

P.S. Jos joku on kasvattanut kurpitsoita, niin voisi kertoa, että joko noista kurpitsoista pitäisi leikata uusin kasvu pois, että jaksavat tehdä kukkien ja muutaman pienen alun lisäksi oikeita isojakin kurpitsoita!