JellyPages.com

tiistai 21. helmikuuta 2012

Valkosipulipatonkia kissanhiekkamurusilla vai ilman?

Missä tyhjä muovipussi, siellä Onni päineen etutassuineen sisällä! Muovipussien vaarallisuudesta on tätäkin kyseistä luontokappaletta kyllä varoitettu monta monituista kertaa, mutta silti houkutus on näköjään aina liian suuri vastustettavaksi. Tällä kertaa Onni auttaa Papaa komeronsiivouksen yhteydessä löytyneen sekalaisia papereita sisältäneen muovipussin sisällön lajittelussa tarpeellisiin ja tarpeettomiin papereihin. Tai ei oikeastaan, hitot papereista, itse muovipussi se on se Onnin juttu!


Selvittyään taas kerran kuin ihmeen kaupalla muovipussista ulos tukehtumatta tai kuristumatta sen kädensijoihin on Onni  havainnut henkilökunnan liikehdintää jääkaapin välittömässä läheisyydessä ja singahtanut silmänräpäyksessä asemiin niin liki jääkaappia kuin mahdollista. Onnin pää on aina saman tien jääkaapissa, kun sen ovi aukeaa, joten Onni kyllä tietää, mita siellä on. Yleensä SITÄ on siinä keskimmäisellä hyllyllä.
Mutta mitä ihmettä? Papahan vain pyyhkii pöytää, koska on kuulemma aikeissa ruveta leipomaan. Eikö kiltti Papa voisi antaa nälkäiselle Onni-paralle muutaman siivun kinkkua sivutyönään? No edes kaksi? Okei, yksikin siivu riittää ja käy vaikka sekin Rainbow...


No ei näköjään! Kaltoinkohdeltu Onni on päättänyt jatkaa kävelyään pöydällä edestakaisin niin kauan, että sieltä kinkkusiivu tai mieluummin parikin irtoaa. Onni kun kertakaikkiaan ei suostu poistumaan pöydältä, ennen kuin saa kinkkua! Papa kyllä tietää sen ja tietää senkin, ettei voi Onnin varpaiden välistä karisevien kissanhiekan murusten päälle taikinaa lätkäistä...


Sitkeät sissit kuitenkin jatkavat vielä keskinäistä taistoaan. Papa pyyhkii ja pyyhkii mukamas huomaamatta Onnia lainkaan ja Onni kävelee edestakaisin pohtien ihan vakavissaan, pitäisikö henkilökunta panna vaihtoon...Onnin pohdinta katkeaa siihen, kun Papa jälleen kerran nostaa Onnin kylmästi lattialle.  Hah, Onnin tassut eivät ehdi lattiaa edes hipaista, kun se on taas ionisoitunut takaisin pöydälle.


Kumpi turhautui ensin? No, niin kauan kuin on olemassa edes häviävän pieni mahdollisuus saada kinkkua, Onni ei luovuta. Siispä se oli taas Papa, jonka patonkitaikina sai tämän episodin vuoksi kylläkin aikaa kohota hyvinkin kaksin-, jopa kolminkertaiseksi.
Vielä kertaalleen onnistunut pöydänpyyhintä ilman lattialla jo tyytyväisenä kinkkua mussuttavaa Onnia ja eipä aikaakaan, kun ilmassa (lopultakin) leijui taivaallinen uunissa paistuvan valkosipulipatongin tuoksu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kynsilaukkaajat kiittävät kommentistasi!