"Kipsinen ki-issa taas piippu-aan tuprauttaaaa..."

Jouluaattona Onni ei voinut vastustaa kiusausta eli Joulupukin lahjasäkkiä, jonka Joulupukki oli käynyt sohvalle tuomassa illalla sillä aikaa, kun Papa ja Kete Rahkonen A olivat viemässä kynttilöitä edesmenneiden läheisten haudoille. Onni keinotteli itsensä suht' vaivattomasti valtavaan säkkiin joululahjojen joukkoon, mutta mitäs sitten tapahtuikaan?

Ei tainnut olla säkissä tarpeeksi pehmeitä paketteja, koska Onni halusikin sieltä heti kohta pois.  Vähän ihmettelin, miten Onni niin huonosti näytti liikkuvan, mutta syy selvisikin saman tien tarkemmin katsomalla.

Onnilla olikin yksi lahjakassi kantonarustaan kietoutuneena paksun pyöreähkön vatsansa ympärille. Kai se vähän vauhtia hidastaa itsekullakin, jos hinaa itsensä painoista  lahjakassia  mukanaan , täh?

Vertti ihmetteleee, että miksi ihmeessä henkilökunta on ostanut noin hiivatin huonolehtisen timanttianananaksen joulukukaksi, kun sen lehdetkin ovet jotenkin ihan syödyn näköiset? Keskenään kuului henkilökunta mutisevan jotain siihen suuntaan, että ei se kaupasta tuotaessa tuon näköinen ollut...Minäkö syönyt? No mitä nyt ihan vähän noista lehtien kärjistä...

"Joulun kellot kajahtaa..."

Ruokapöytä on paras paikka bongailla lintulaudalla käyviä tipusia!

Onnia eivät kiinnosta tällä hetkellä linnut, vaan upouusi pahvilaatikko, joka ilmaantui yllättäen Kynsilaukkaajien talouteen, kun Papa ja A lähtivät välipäivinä kaupungille etsimään Aalle talvitennareita (Papa siis vain kuskiksi). Kyllä ne tennaritkin tuli ostettua, mutta kuski vastasi huomattavasti kalliimmasta ostoksesta...

Vertti rakastui Aan tekemään Hattivattiin, joka oli maustettu sopivasti kissanmintulla, mutta kuvassa valkoinen Hattivatti on jossain Vertin turkin kätköissä. Hyllyssä näkyvä piippua polttava kissa on muuten  löytö paikallisilta joulumessuilta jokunen vuosi sitten. Tämä on siis se kissa, joka Miljoonasateen levyllä esiintyy sanoin:"Kipsinen kissa taas piippuaan tuprauttaa..." Eihän se varmaan uniikki kappale ole, mutta enpä ole niitä missään muualla nähnyt.

Onni aloitti jokavuotisen laihdutuskuurinsa (kuten minäkin) ja nautti pyhinä yleisen mässäyksen välillä kissanohraakin. En sitten tiedä, oliko se muun ruoan lisäksi vai sijasta?

Kyllä oravienkin pitää saada syödäkseen juhlapyhinä. Onneksi ne ovat luontaisia akrobaatteja, joten siementen suuhun kaivaminen ei tuota tällekään taiturille minkäänlaista ongelmaa.

Tässäpä sitten tätä uutta vuotta aloitellaan  ja yritetään opetella se oikea vuosiluku 2013 (tämä oli ensimmäinen harjoitus) sitä vaativiin papereihin piirtämään : )


Hyvää Uutta Vuotta kaikille!