Henkilökunta oli nauttinut viikonloppulounaaksi broilerin koipi-reisipaloja intialaisella butter chicken-kastikkeella ja unohtanut broilerin luut lautaselle pöydälle. Tai oli niihin ilmeisesti jäänyt vähän lihaakin, koskapa eräs nimeltä mainitsematon kissaneito oli salaa napannut yhden kaluttavakseen. Huomatkaa, kuinka näppärästi neito pitelee luuta tassunsa alla paikoillaan samalla kun järsii lihaa irti luusta!
Ulkoilemaankin on ehditty ja sinne pihasireeneille kynsien terävyyttä testaamaan se vaan aina johtaa Onnin tie.
Mitäs se Onni tässä oikein suunnittelee? Onni?! Ei, tämä ei todellakaan ole Onni, vaan samannäköinen vierailija, joka on muutamana päivänä pihallamme liikuskellut! Kun näin tämän kissan ensimmäisen kerran, hyppäsi sydän kurkkuun, kun luulin sitä äkkiseltään Onniksi ja ihmettelin, miten se on ulos voinut päästä! Tarkemmin katsottuna Onnissa on paljon enemmän valkoista kuin tässä kissassa, mutta muuten ne ovat häkellyttävän samannäköisiä!
No niin, tässä taas oikea Onni turvallisesti valjaissaan tutkimassa siileille talvipesäksi heinillä täytettyä mökkiä. Siilit eivät sitä talvipesäkseen kelpuuttaneet, mutta jänikset kaivoivat sieltä kaikki heinät pihalle ja Onni tarkastelee mökin sisätilojen kuntoa talven jäljiltä.
Ellu muutti olohuoneen sohvalta tyttären entisen makuuhuoneen sänkyyn silloin, kun pikkutiikeri Rolle oli täällä. Se oli rauhallisempi paikka kuin olohuone, jossa Onni ja hoidokas kävivät ankariakin taisteluja niin maa- kuin ilmaherruudestakin eikä koskaan tiennyt, milloin jompi kumpi osapuolista loikkaa taiston tuoksinassa lepäilijän päälle. Sielläpä se Ellu todennäköisesti kissanpäiviä viettääkin ihan niihin asti, kun lämpötila kohoaa kesäisiin lukemiin ja ulkoilu Villa Verttilässä alkaa tuntua Ellustakin houkuttelevalta ajatukselta! Vieläkö teillä ollaan talvisen uneliaita vai joko siellä höristellään korvia lintujen laululle ja maiskutellaan suupieliä herkullisen paistin toivossa?
Tekstit
