Onni Hermanin paistihaaveita

Ellu viihtyy edelleen sinisellä vuodesohvalla. Näkeeköhän sinisellä sohvalla sinisiä unia? Ellu sen varmaan tietäisi, mutta ei kerro.

Onni sen sijaan ei malta edes nukkua, koska paistiliikenne pihalla on hurjan vilkasta. Ihanaaa pulun tuoksua piti päästä haistelemaan ihan tuuletusikkunalta.

Niin teki mieli hieromaan lähempää ystävyyttä pulun kanssa, että Onni yritti päästä pihalle tuuletusikkunan läpi! Turhaan, sillä siinä on jopa Onnin kestävä verkko!

Niin korkealta ja kovaa lauloi "tähdettähdetheviä" epäonnistuneesta yrityksestään suivaantunut Onni, että henkilökunta katsoi ihan oman mielenterveytensä kannalta viisaimmaksi etsiä kengät jalkaan ja takin päälle ja valjasti Onni Hermanin kiireesti pihalle ja kohti paistiliikennekeskusta.

Valjastelu ei kuitenkaan tänäänkään tuottanut toivottua tulosta, vaan muutamasta lupaavasta näköhavainnosta ja niitä seuranneista äkkihyökkäyksistä huolimatta a) fleksi oli liian lyhyt tai b) henkilökunta oli liian hidas tai c) lievästä ylipainosta johtuen saalistajan juoksuvauhti ei ollut ihan paras mahdollinen, joten  tänäkin iltana oli tyytyminen herkkupaistin sijasta ihan tavan kissanruokaan.

 Hyvää se oli se tavan safkakin ja maha täynnä maistuivat makealta vielä yhdet väliunet Papan sylissä ennen varsinaisia yösellaisia.

Yöllä saa sentään rauhassa nukkuakin, kun paistiliikenne on silloin tauolla ja alkaa uudelleen vasta aamulla kuuden aikoihin :)