JellyPages.com

maanantai 11. helmikuuta 2013

Helmikuisia arkiaskareita

Vaikka näin helmikuussa vielä hiljaiseloa täällä Kynsilaukkaajien taloudessa vietetäänkin, niin on täällä välillä touhuttukin yhtä sun toista pientä. Esimerkiksi semmoista, että Onni piiloutui säilytyskorin alle, mutta:

"En jaksanut enää piilotella, kun ei minua kukaan edes etsinyt!"

Heittäytyi myrtyneenä sen sijaan päivänokosille ja ennen uneen vaipumistaan vielä mietiskeli, että:

"Kerrankin henkilökunta on laittanut minulle tarpeeksi pehmeän alusen! Sitä vain en ymmärrä, miksi osa tästä päällimmäisestä on osittain tuommoisena pallona?"


Verttikin vaikutti uneliaalta:

"Silmäluomeni tuntuvat raskailta..."
Vertin maaninen puoli vei kuitenkin voiton ja sitten tapahtuikin muun muassa tätä:

"Haa! Kuole, matto!"

Kuka nyt typerän maton kanssa jaksa pitkään reuhtoa, joten Verttikin liittyi nukkuvien puolueeseen takan välittömään läheisyyteen, mutta:

Nopeat syövät hitaat, joten vain alimmassa kerroksessa on enää tilaa.

Onni on monien muiden nuorten naisten tapaan välillä ihan vaatehörhö ja tällä kertaa neitonen innostui röyhelöhuivista, koska:
"Vaaleanpunainen pukee minua!"
Onni niin tykkää Ellusta, vaikkei tunne olekaan molemminpuolinen:
Siamilaiset kaksoset!
Onni on myös esteetikko ja ymmärtää kauniiden viherkasvien merkityksen viihtyisän ympäristön luojana (siis nämäkö raasut viihtyisyyden luojina, hah hah ?):
"Alkaisi olle näilläkin jo mullanvaihdon aika..."   
Vertti ei ole sen koommin viherkasveista välittänyt, kun henkilökunta kiikutti sen tietyn timanttiananaksen roskikseen:

"Öh, se timanttiananaksen arvoitus ei ole vieläkään selvinnyt, mutta tutkinta on edelleen kesken ja olemme toiveikkaita...Onko muuten turkki hyvin ja ovatko viikset ojennuksessa?"

4 kommenttia:

  1. Onni ja Ellu kuitenkin suostuvat olemaan samalla tuolilla. :)

    Kissan elämä on rentoa - suurimmaksi osaksi nukkumista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan Ellu ei suostu, mutta Onni tunkee viereen väkisin :)

      Poista
  2. Hiljaiselosta huolimatta, kyllä teilläkin tapahtuu kaikenmoista! Ehkäpä timanttiananaksen arvoitus jonain päivänä vielä ratkeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivossa vielä eletään, vaikka kasvi onkin jo mennyttä :)

      Poista

Kynsilaukkaajat kiittävät kommentistasi!