JellyPages.com

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Kissa on kissa valjaissakin!

Kynsilaukkaajien taloudessa käy taisto Papan suosiosta kiivaana. Tytöt (minua ei lasketa joukkoon) kerjäävät Papalta kilvan silityksiä ja rapsutuksia, kumpikin omalla tyylillään. Elluhan ei syliin tule, mutta nojatuolin selkänojan päälle kuitenkin. Papa rapsuttaa leuan alta ja Ellu on välillä niin täpinöissään, ettei putoaminenkaan ole kaukana!

Ellu tykkää kovasti Papan leukarapsutuksista

Onni sen sijaan ei jätä tyhjää syliä käyttämättä, vaan ampaisee oitis paikalle, kun Papa nojatuoliin istahtaa. Onnin mielestä Papan syli onkin maailman paras paikka eikä se sitten sinne syliin päästyäänkään kursaile yhtään, vaan käy oitis nuolemaan Papan naamaa. Eipä näytä Papa pahemmin estelevän eikä varmaan kannatakaan, kun Onnin kynnet ovat muutenkin jo olkapäässä sisällä luuta myöten, kääk!

Ei tässä nyt sentään pussailla, vaikka se siltä näyttääkin!

Kyllä Verttikin sylissä viihtyy, mutta kesällä on ehdoton ykköshuvi se ulkoilu. Pihan jokainen nurkka kierretään moneen kertaan ja tiettyjen kasvien kohdalla on aina samat rutiinit. Yhden sireenin lehdet kelpaavat syötäväksi, mutta toista vain haistellaan. Yksi tiettty pensashanhikki on se, jota pitää puskea, mutta muut jätetään huomiotta jne. Papa kulkee kiltisti perässä flexiä pidellen ja toisella kädellä itikoita huitoen. Yhtenä iltana Vertti yllättäen poikkesi rutiineista. Ilman mitään ennakkovaroitusta se otti hirmuisen jättiloikan ja alta aikayksikön sillä oli lintu suussa! Papa ei ehtinyt reagoida mitenkään.
Eikö pieni rastaan poikanen osannut äännellä varoitukseksi tai edes yrittää karkuun vai luuliko se jäävänsä huomaamatta olemalla vain hiljaa paikallaan? Oliko se kenties jo kuollut, kun Vertti sen nappasi? Aiemmin samana päivänä nimittäin lähikoivussa ja sen ympärillä oli korviasärkevä lintu-twitter, kun varis yritti ilmeisesti rastaan pesälle. Tai ehkä se poikanen oli pudonnut puusta eikä osannut vielä lentää?
Arvoitukseksi jäänee, mutta Papa oli kovin harmissaan ja sanoi, että olisi toki pitänyt flexin tiukalla, jos olisi linnun huomannut! Vaan minkäpäs kissakaan luonnolleen mahtaa? Kissa on kissa valjaissakin!!!

"Minun. minun, minun! Tuleehan tämä kuva varmasti lehteen ja valtakunnalliseen levitykseen? "

12 kommenttia:

  1. Karvanaamojen kohtaaminen :)
    Rastaan avuttomilla poikasilla on tapana litistyä maata myöten ja pysytellä hiljaa paikallaan. Hyvä keino ihmisten suhteen, mutta kissaa ei jymäytetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karvanaamoja täällä tosiaan ovat kaikki muut paitsi minä...(rehellisyyden nimissä, pitää minunkin tosin joskus vähän ylähuulen päältä ajella :))

      Poista
  2. Ihanat pusukuvat, turha väittää muuta. Sitä se justiinsa oli. Pusuttelua.

    Me onnittelemme saaliista. Hieno suoritus valjastelijalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei! Onni myönsi pusuttelun, mutta Papa vain punasteli ja vaikeni :)

      Poista
  3. Hieno saalis, onnittelut!
    Meillä kans jokasta kissaa pitää rapsuttaa erilailla, mut yhteistä kaikilla on se, ettei ne lähe käyntii (alota kehräämää) ellei rapsutus tapahu vastakarvaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten vielä sanotaan, ettei muka pitäisi silittää vastakarvaan!

      Poista
  4. Upea saalis! :)

    Kissa on nopea - Kollokin kerran valjastellessaan löysi linnunpojan ja lintu oli riepotettu ennen kuin kissaa ehdin sanoa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen kuin kissaa ehdin sanoa, hih :)

      Poista
  5. Taitaa Papa olla rapsutusmestari!

    VastaaPoista
  6. Moi pitkästä aikaa! (ollaan oltu vähän laiskana blogirintamalla). Ja kiitos tunnustuksesta! ;)
    Joo joka kissa on erilainen, niin rapsutuskäytäntöjen kuin saalistamistensakin kanssa :)
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaisia ovat kaikki! Huvittaa, kun ei-kissaihmiset sanovat, että kaikki kissat ovat samanlaisia!:)

      Poista

Kynsilaukkaajat kiittävät kommentistasi!