Vieras väsytti virkkaajan

Onni on innostunut taas mattojen virkkaamisesta. Niinköhän olisin tätäkään kudevyyhteä kerälle saanut ilman Onnin apua?

Ulkona on päästy valjastelemaan päivittäin, mutta näköjään nälkä kasvaa syödessä eli yksi kerta päivässä ei nykyään Onnin mielestä enää riitä.

Rollehan oli meillä myös juhannusvieraana ja on täällä jo ihan kuin kotonaan. Paitsi ettei pääse vapaana ulos!

"Kaihoten nyt katselen, kun lentää tuolla lintu pienoinen..."

Välillä Rolle yritti ärsyttää Onnia hippaleikkiin kanssaan ja joskus se onnistuikin. Kerran vieras erehtyi menemään liian lähelle Ellua, mutta tämäpä tarjosikin nuorelle herralle sen verran kynttä ja käpälää, että Rolle pakeni eikä enää toiste Ellun lähelle yrittänyt.

Vaikka Rolle iso ja pelottava kolli jo onkin, tulee sille aina unisena näköjään jotenkin emo mieleen. Siinä on pussilakana alta aika yksikön likomäräksi luputettu! Hellyttävää!

Onko teidän lukijoiden kissoilla kenties ilmennyt vastaavaa käytöstä?

Rolle haettiin sunnuntaina pois eikä kunnon juonta hakijoita varten tällä kertaa oltu ehditty edes keksiä, joten se ohjelmanumero jäi tällä kertaa kokonaan pois.

Onni oli sen verran uupunut Rollen vierailun jälkeen, että vaikka virkkausinto oli kova, niin nukkumatti haki matonvirkkaajan unten maille taas kerran kesken työn.

Meni pois ja tulee taas!

Ei onnistunut Tarun ja Trio MiuMaun ja Herra Nilssonin ehdottama juonikaan. Sehän oli tämä:"Me ehdotamme, että Rolle piilotetaan tosi hyvään paikkaan ja ihmettelette että miten niin Rolle tuotu teille hoitoon? Eihän se teille tullut, veivät jonnekin muualle eikä edes muista minne ;)"

Suunnitelma oli kyllä hiottu valmiiksi, mutta hakijat tulivatkin yllättäen ilmoittamatta etukäteen. Olin ulkona, kun kuulin ovikellon soivan. Kiersin etupihalle katsomaan ja sieltähän ne minut nähtyään lähtivät tulemaan takapihalle. Matkasta kyselin ja tyytyväisiä olivat reissuun. Tokaisin sitten, että: "Jokos te Rollen olette hakeneet?" Hetken hiljaisuus ja nauramaan alkoivat mokomat. Yritin siinä uskotella, että: "Ettehän te sitä tänne tuoneet! Ettekö te nyt edes muista, minne kissanne hoitoon veitte?" Samassa oltiinkin jo pihalla "Villa Verttilän" kohdalla ja ne näkivät Rollen siellä. No can do! Ehkä sitten ensi kerralla lopulta onnistuu!

Ainakin vieras näytti viihtyvän hyvin meillä

Varsinkin "Villa Verttilä" oli kovin mieluisa paikka

Papan vieressäkin oli mukava nukkua

Onni taas puolestaan nukkui mielellään Rollen kiipeilytelineen päällä

Eilen satoi vettä aika rankasti, mutta Onni vain halusi ulos. Papa vei Onnin sateeseen olettaen, että se ryntää saman tien takaisin sisälle, kun turkki alkaa kastua. On se Onni vaan niin hurja, että sateessa kitki (= söi) rikkaruohoja kukkapenkin reunasta kaikessa rauhassa hyvän tovin. Papaa näytti kastuminen vaivaavan enemmän kuin Onnia. Lopulta voitti Onnillakin mukavuudenhalu ulkoiluinnon.

"Ei jumankaut, nyt tää riittää!"

"Ovi auki ja sassiin!"

Loppuilta menikin sitten rattoisasti takan ääressä lämmitellessä ja turkkia kuivatellessa.

P.S. Tänään meille tarjottiin yllättäen taas Rollea juhannukseksi hoitoon. Arvatkaapa, suostuimmeko! :)

Rauha maassa (enimmäkseen)

Rolle toi lomapaikkaan tullessaan mukanaan oman kiipeilytelineen, jonka Kynsilaukkaajat omivat heti itselleen. Onni nukkuu ylätasolla ja Ellu alamökissä. 

"Onko mulla takanakin korvat?"

Lomavieraamme viihtyy todella hyvin Villa Verttilässä. Sieltä on hyvä tähystellä omenapuissa pyrähteleviä tipusia.

"Ehkä on parempi, että ihailen teitä vain  täältä verkon takaa."

Valjastelemassakin on toki lomalaisen kanssa käyty, mutta se vaatii vielä vähän hiomista. Muuvit ovat kovin äkkinäisiä ja tempoilevia tai sitten iskee ihan totaalinen valjashalvaus. 

Vauhdilla lähdettiin liikenteeseen heti ulko-ovelta.

Onni oli käynyt valjastelemassa jo ennen Rollea. Siitä huolimatta Onni katseli ikkunasta mustasukkaisena.

"Miksei aina voi olla minun vuoro?"

Välillä Rollesta tuntui siltä, että nyt on istuttava keskellä tietä.

Sitten kun oli tarpeeksi kauan istuttu, jatkettiin taas eteenpäin.

Valjashalvauskohtaus yllätti taas kesken kaiken.

Onni huuteli Villa Verttilästä äänekkäitä vastalauseitaan lähiympäristöön.

Välillä ulkoilija hyppäsi jopa peräkärryn päälle istuskelemaan.

"Tämä pressu pitäis pestä siitepölystä!"

Siitä jatkettiin taas tutkimaan piha-alueen muuta kuntoa.

"Tämä on kunnossa . Ei ole yhtään lehtiä!"

Ai niin! Oli meillä yksi aika pelottava episodi tuossa yhtenä päivällä sisällä. Tiedättehän yhdistelmän pahvikassi ja kissa! Sen shown on meille aikoinaan esittänyt Ellu, joten tiedossa kyllä oli, ettei kahvakasseja saa jättää kissojen näkyville. Olinkin aikeissa nostaa kassin lattialta, mutta Rolle ehti ensin. Pää pussin kädensijasta läpi ja kassikissa ampaisi liikkeelle kuin raketti. Ensimmäinen kierros huushollin ympäri lattiatasossa, toinen hylly- ja päytätasoja joutavasta lasi- ym. tavarasta tyhjennellen ja kolmas enimmäkseen pitkin seiniä. Sen jälkeen raketti sujahti yhteen makuuhuoneeseen vuodevaatelaatikkoon sängyn alle kasseineen päivineen ja uikutti surkeasti. Siinä vaiheessa vasta pääsi henkilökunta niin lähelle uikuttajaa, että kassi ja siitä erilleen irronnut kahva saatiin otettua pois. Pari tuntia Raketti-Rolle uikutti piilossaan ennen kuin uskaltautui taas kissojen ilmoille. Luonnollisestikaan kamera ei kyennyt noin nopeaa liikehdintää tallentamaan, mutta ehkä osaatte kuvitella tapahtuneen sielunne silmin. Toivottavasti pikkuiselle ei jäänyt pysyvää traumaa!

Kesäseikkailuja

Kynsilaukkaajien taloudessa niin ihmiset kuin kissatkin ovat nauttineet viime päivinä lämpimästä kesästä täysin rinnoin.

"Kevennän kesällä ja syön enimmäkseen vain vihreää!"

No, sitähän tässä hoitamattomassa pihassa riittää! Kivien välissä kasvavaa heinää on aika vaikea ajaa trimmerilläkään, mutta onneksi Onni auttaa asiassa. Ikkunatkin on saatu huushollissa lopultakin pestyä, kiitos auttavaisen apulaisen!

"Autoin Papaa ikkunanpesussa ja se mokoma unohti minut tänne ikkunoiden väliin!"

No ei se oikeasti unohtanut, kunhan vähän kurillaan Onnia kiusasi. Niin ja halusi nähdä, että mahtuuko se Onni sinne ikkunoiden väliin...

"Peskööt tästä lähtien keskenään ikkunansa! Minä pysyttelen kauempana."

Onni tarjoutui maman avuksi turvallisempaan klipsujenkäsittelyhommaan, mutta sitten tämä apulainen uupuikin kesken kaiken työnsä ääreen.

"Pikku hetken vaan tässä huilaan ja sitten jatketaan..."

Kynsilaukkaajien pihaan tuli yhtenä päivänä tuttu vieras. Se oli itse Iso Harmaa! Sattumoisin oli Onnikin ulkona ja nämä kaksi törmäsivät toisiinsa talon nurkalla. Iso Harmaa lähti hiipimään takaisin tielle päin ja Onni perässä. Siinä istualtaan vähän aikaa molemmat miettivät seuraavaa siirtoaan ja sitten lähti Onni jatkamaan matkaa ja Iso Harmaa seurasi. Onnia se ei miellyttänyt ja niinpä se kehottikin vihaisesti mulkaisemalla ja kovaäänisesti kissojen kielellä jotain sanoen vierasta painumaan kotiinsa. Yllättäen Iso Harmaa häipyikin vaivihkaa eri suuntaan ja Onni pääsi jatkamaan rauhassa lenkkiään.

"Lähe kuule meneen siitä!"

On meillä täällä toinenkin vieras ja erittäin mieluisa sellainen vielä. Komea kollinalku Rolle on täällä taas, koska Rollen henkilökunta risteilee tällä hetkellä jossain Välimerellä. Rolle ei ole vielä  kovin tottunut valjaisiin, sillä kotonaan se ulkoilee vapaana. Täällä se ei vapaaksi pääse, mutta valjastelua kyllä kokeiltiin. Ensi alkuun meni ihan hyvin, mutta sitten naapurista kuuluva juhlivan nuorison kovaääninen "keskustelu" alkoi ilmeisesti pelottamaan.

"Panisivat tuon musiikin pienemmälle, niin niiden ei tarvitsisi itse huutaa niin kovaa!"

Sitten juuri piikikkään neilikkaruusupensaan kohdalla iski totaalinen paniikki ja silloin vietiin Rolle-poikaa. Papa takertui flekseineen pensaaseen, mutta pääsi lopulta irti ja sai kissankin kiinni. 

"Äkkiä pois täältä! 

Kissa toimitettiin sisätiloihin toipumaan järkytyksestään ja Papasta irroiteltiin enimmät ruusunpiikit. Ehkä joku toinen päivä otetaan uusiksi.

Seuraavana päivänä oli Iso Harmaa taas pihassa. Tällä kertaa oli Onni kuitenkin sisällä, joten mihinkään konfliktiin tämä rajanylitysloukkaus ei tällä kertaa johtanut.

"Tulin vaan kattomaan, onko täällä puolustusvoimat valmiudessa!"

Sitten seuraavana yönä. Sade tuli rankka ja sireenistä repesi kaksi oksaa kokonaan irti! Aamulla Papa ja Onni sahasivat oksat siististi irti ja Papan kantaessa oksia sahauspaikalle jäi Onni vielä viimeistelemään siivoustyötä sireenin juurelle.

"Nää lehdet tuoksuu aika hyvälle!"

Hellettä on taas ollut ja silloinhan pitää muistaa juoda tarpeeksi, ettei tule nestehukka. Tällä kertaa Onnin janon sammuttamiseen riitti vesisanko, vaikka saavikin olisi ollut vieressä.

"Pohjanmaan kautta!"

Rolle viipyy meillä vielä viikon, joten meillä on aikaa miettiä strategiaa siitä, miten tällä kertaa yrittäisimme huijata kissaansa hakemaan tulevaa henkilökuntaa. Onko kellään hyviä ehdotuksia? 

Kysymyksiä Ellulle

Ellu sai haasteen todelliselta kissamaailman kaunottarelta eli Minniltä. Kaunis kiitos!

Haasteen tehtävänä on
1. Vastata saamiisi kysymyksiin
2. Keksiä viisi uutta kysymystä
3. Haastaa viisi bloggaajaa tekemään samoin.

Minnin kysymykset ja Ellun vastaukset:

1. Miten sait juuri tuon kivan nimen?

Minut haettiin Kynsilaukkaajien talouteen 3-vuotiaana löytösuojalta. Olin ollut jo siihen mennessä ainakin kahdessa eri kodissa ja löytösuojalle minut toimitti viimeisin "omistajani", joka lähti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle eikä voinut ottaa minua mukaansa. Hän jätti suojalle terveyskorttini, jossa nimekseni mainittiin Ellu.

2. Mitkä piirteesi ihastuttivat henkilökuntaasi niin että valitsivat juuri sinut?

Minun tapauksessani ei ollut kyse mistään piirteistä, vaan siitä, että olin todella superarka! Minua oli kohdeltu tosi huonosti aikaisemmissa elämäni vaiheissa ja pelkäsin ihan hirveästi kaikkia tuntemattomia ihmisiä. En ollut siis missään tapauksessa kissaa itselleen halajavalle mikään suojan halutuin kissa, joten Kynsilaukkaajien talouteen minut otettiin suojan henkilökunnan heitosta: "Ottakaa tästä haaste itsellenne!" 

3. Nukutko yksin, kaverin vai ihmisen kanssa?

Ehdottomasti yksin, koska olen edelleen arka ja varuillani koko ajan. Joskus Onni tunkee väkisin kylkeen kiinni, mutta silloin minä lähden muualle.

4. Tykkäätkö leikkiä itseksesi?

Tässä iässä makeat unet kiinnostavat enemmän kuin leikkiminen, mutta on minut aina silloin tällöin yllätetty leikkihiiren käpälöinnistä.

5. Mikä on paras herkkusi?

Rainbown tonnikalaa ja kanaa sisältävä purkkiruoka. Kinkku maistuisi myös aina, mutta henkilökunnan mukaan se on liian suolaista kissalle ja siksi sen antamista säännöstellään tiukasti.

"Vähempikin kinkunsyönnin sääntely vetää naaman totiseksi!"

Ellun kysymykset:

1. Lempiharrastuksesi?

2. Oletko jo oppinut tulemaan toimeen riiviön kanssa?

3. Mikä on suosikkinukkumapaikkasi?

4. Ajatteletko suomeksi vai ruotsiksi?

5. Millä perusteella valitsit henkilökuntasi?

Tämä haaste on kiertänyt jo niin monissa blogeissa, että tällä kertaa laitan haasteen eteenpäin vain yhdelle ikätoverilleni eli Kattimanian Kajsalle. Toki haasteen saa napata tästä mukaansa aivan vapaasti kuka tahansa :)